Vertaisajankuva
Internet mahdollistaa paikan rajojen ylittämisen. Ihmiset voivat löytää yhteisiä nimittäjiä toimintatapojen, harrastusten, työn, oppimisen, arvojen tai monen muun kautta. Suomi pienenä ja erikoisena kielialueena synnyttää suuressa maailmankylässä oman tutun korpikolkan. Netitse tutustumiselle noviisilla on varmasti suuri kynnys, mutta ensimmäisen askeleen jälkeen yhteisen nimittäjän löytyessä kontaktin luominen on kohtuullisen vaivatonta.
Monet nettiverkostoissa (Jaikussa, Qaikussa, blogosfäärissä, Facebookissa, Sometussa, Ystäväyrittäjissä ja muissa) toisiinsa tutustuneet mainitsevat usein nettituttavuuden madaltavan naamakkaistapaamisessa keskustelun avaamista. Ollaan vähän kuin samaa heimoa, meikäläisiä.
Vertaisuus sosiaalisen tai yhteisöllisen median aikana liittyy kiinteästi jakamiseen ja yhteistuottamiseen. Ihmiset jakavat ajatuksiaan, verkkolöytöjään, tietojaan, tapahtumamuistutuksia. Yhteistuottamisella syntyy muun muassa informaatiokokoelmia, tekstejä, esityksiä, tutkimuksia, verkko- ja maatapahtumiin, jopa elokuvia.
Vertaisuus liittyy myös arvoaseman vähäiseen vaikutukseen. Sosiaalisen median foorumeilla kohdataan samaan tapaan kuin saunan lauteilla. Osa toimijoista tietää toistensa taustat, osa ei tiedä, osa tulee tunnetuksi vähin erin. Pääsääntöisesti arvostus ja asema liittyvät siihen panokseen, jota henkilö antaa nettiverkostolle. Tämä luottamus- ja arvostuspääoma kertyy vuosien myötä. Siksi myös sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnin väylänä on hankalaa. Sosiaaliseen mediaan voi toki rynnätä hengailemaan nopeasti, mutta ilman omaa ainakin tietyssä mitassa pyyteetöntä jakamista ei voi saavuttaa luottamusasemaa. Siis teot ratkaisevat, ei se, mitä edustaa, vaikka tottahan silläkin on merkityksensä.
Perinteinen yhteistoiminta on perustunut vastavuoroisuuteen henkilöiden kesken: minä autan sinua ja sinä autat minua eli vaihdamme apua. Vertaisajan verkostoissa minä jaan verkostolle ja saan siltä enemmän kuin annan, kuten Heikki Hallantie kiteytti Sometime2010-tapahtumassa. Verkostossa vaihdanta ei siis mene päikseen ja hyötykin jakautuu suurelle joukolle.
Yllä oleva kuva muistuttaa itseäni myös vertaisajalle ominaisesta erilaisuuden ja persoonallisuuden voimasta sekä huumorista ja leikkimielisyydestä. Yhdistämällä erilaisuutta pääsemme suurempaan diversiteettiin mahdollisten maailma laajenee. Suomalaiselle yhdistystoiminnalle on ollut tyypillistä kokoontua muiden samanlaisten kanssa olemaan yhdessä samaa mieltä. Parhaimmillaan someverkostoissa erilaiset kokoontuvat täydentämään toisiaan.
Kutsun Oskarin, Bennyt, Pauliinan ja Eeron täydentämään omalla tarinallaan vertaisajankuvaa. (Kuva ja sen editointi meikäläisen tekosia.)
